Parasta keväässä on valo!
Valo, joka tulvii sisään ja saa kaikki hyvälle tuulelle!
Meidän sohvapöytä on peritty äidin äidiltä. Periminen kirvoitti keskusteluja silloisen nelivuotiaan kanssa. Hän ei missään nimessä halunnut kuolla, etteivät muut vie hänen tavaroitaan.
Pöytä on uudehko tyylihuonekalu, jonka maalasin valkoiseksi kun muutimme tähän taloon. Olin silloin maalannut niin paljon, että uuvuksissani sutaisin siihen kerralla paksun kerroksen pellavaöljymaalia. Niinpä se ei meinannut kuivua ikinä ja osittain paksu maali rytistyi pöydän pinnalle.
Sivupöydät tuovat kodikkaan tunnelman. Sytytän aina mieluummin pöytälampun kuin kattovalon. Onneksi kattokruunussa on himmennin.
Tarjotinpöydän sain lahjaksi ystävältäni. Se on kätevä ja käytössä päivittäin. Sitä saa myös helposti siirreltyä aina tarpeen mukaan.
Olen haaveillut pitkästä sivupöydästä tuohon sohvan taakse. Siinä olisi sesongin kauneimmat sisuslehdet, rakkaimmat valokuvakirjat ja valaisimet. Mutta meidän olohuone on sellainen parkour-rata, että toistaiseksi olen haudannut sen haaveen.
Hiljattain eskaripoika sai kuulla kunniansa kokeiltuaan pöydällä paperileikkuria ilman alustaa tietenkin. Jospa ottaisinkin kesän tehtävälistalle sohvapöydän uudelleen maalauksen?
Kukkien ripottelu pariin kolmeen paikkaan tuo runsaamman vaikutelman.
Olohuoneessa on vielä yksi taso televisiolle. Onneksi se ei ole katseen suunnassa ja olen harjaantunut katsomaan sen ohi. :)
Lähetän sohvapöytähaasteen eteenpäin
Villa Vaahtokarkin tarinoita
At Marias
monday TO sunday HOME
Kivaa viikkoa kaikille!








Kommentit
Hei kiitos haasteesta ihanainen, ilomielin otan sen vastaan.
Ihanaista torstai-iltaa ♥
Maria-Kiitos kaunis! Kiva, että nappaat haasteen. Hauska kuulla sohvapöydästänne. Hyvät yöt! <3
Mukavaa viikonloppua!