Loppui


Elämäni kotiäitinä on nyt ohi. Viisi ja puoli vuotta sitä kesti. On ollut onni, vaikka väsyttävääkin saada kasvattaa poikia itse. Iloitsen siitä, että pojilla on ollut rauhallinen alku elämälle. 

Pojat ovat saaneet löytää omat kiinnostuksen kohteensa ja ideoita heillä riittää. He ovat saaneet temmeltää kavereiden kanssa ja leikit rakentajina ja lohikäärmeinä jatkuvat kiivaana päivästä toiseen. Äidin laulu ja piirrustushetket eivät ole kelvanneet. Esikoinen pääsi kuin pääsikin neuvolan 5-vuotistarkastuksesta läpi. Hän ehtii oppia kynänkäyttöä ja lauluja lisää myöhemminkin.


Olen ollut jo viikon töissä. Pojat nauttivat vielä kotielämästä isovanhempien kanssa, kunnes päiväkodit aukeavat. Pienempi on välillä itkenyt ikävää ja napottanut Papan sylissä. Todella hyvä meille kaikille tämä pehmeä lasku minun töissä käyntiin. Itse töissä kaikki on ihan kivasti, kesä sielläkin.
Nauttikaa kaikki te, joita ei ulkopuolisten aikataulut sido!
Kepeitä kesäpäiviä!


P.S Lempi-tädin ammatti paljastuu ihan pian. Vielä voi veikata.

Kommentit

Mari - Somasti sanoi…
Toi eka kuva on ihan huippu!! :) Saa hymyn kasvoille.
Tuire sanoi…
Kiitos Mari! Pojat saavat usein hymyn kasvoille ja välillä tukan pystyyn. :)
Anu sanoi…
Oikein paljon voimia ja tsemppiä uuteen vaiheeseen. Minustakin se muiden aikatuluihin sopeutuminen oli ensin vähän haasteellista. Nämä kuvat on ihania!
Riitta sanoi…
Ihania kuvia :) Tsemppiä sinulle työ elämään !
selma sanoi…
Voih! Muistan vielä samat haikeat tunteet kahden vuoden takaa. Lapset kyllä tottuvat nopeasti ja iloitsevat uusista ystävistä. Itselle oli tosi vaikea pala niellä, että kotiäitiajat ovat ohi kokonaan ja edessä on aikataulutettu elämä ja ero lapsista monen tunnin ajan. Tsemppiä teille! Kyllä se elämä jatkuu ja alun jälkeen ehtii paljon muutakin kun töitä
Senni sanoi…
Tsemppiä, iso muutos teijän perheessä! Pehmeän laskun kuitenkin saitte, on ne isovanhemmat ihana keksintö! <3
Marja sanoi…
Ihania kuvia :) Kovasti tsemppiä täältäkin uuteen arkeen! Ihanaa kun saatte siihen tuollaisen pehmeän laskun, ehtii kaikki hieman tottua uusiin kuvioihin.

Itse aloitan osittaisen hoitovapaan tyttöjen aloittaessa muutaman viikon päästä koulun. Odotan sitä kuin kuuta nousevaa! Paitsi rahallisesti.. :( Palasin aikoinaan töihin tyttöjen ollessa puolitoistavuotiaita, ja heti täyspäiväisesti. Nyt ihmetyttää miksi en silloin tajunnut tehdä kuutta tuntia...?!

Mitä muuten teet työksesi, tai millä alalla olet? Mulla ei nimittäin ole minkäänlaista ajatustakaan mitä teet työksesi :)
Syysunelma/Heidi sanoi…
Kovasti tsemppiä uuteen elämänvaiheeseen!
Vekarus sanoi…
Onnea ja voimia uuteen elämänvaiheeseen! Kerrassaan ihania kuvia ihanista pojista!
Heidi sanoi…
Onnea työelämään. Nyt sulla on lakisääteiset tauot ja lomat toisin kuin kotiäitinä ;) Mulla on vielä 5 kk jäljellä hoitovapaata, jonka jälkeen hyvästelen myös tämän elämänvaiheen lopullisesti. Olen ihan samoilla linjoilla sen suhteen, että pohja lapsen elämälle luodaan ensimmäisten vuosien aikana. Mikä oliskaan parempaa kuin kiireetön arki kotona. Toivottavasti jaksat jatkaa blogia töistä huolimatta, tää on niin kaunis ja kiva!

-heidi
Tuire sanoi…
Anu-Kiitos tsempeistä! Seurailinkin töihin paluutasi silloin vuosi sitten blogistasi. :) Kaipa siihen tottuu kun on pakko ja toisaalta muutos on välillä hyväksi.

Riitta-Kiitos tsempeistä ja kuvakehuista! Alku on mennut ihan kivasti isovanhempien ansiosta.

selma-Kiitos kannustuksesta! Luulen, että pojilla on kivaa päiväkodissa ja siellä on jo liuta kavereita valmiina. Lohdullista kuulla, että muutakin kuin töitä ehtii tehdä kun päästään rutiineihin. Onhan tämä haikeaa tosiaan.

Senni-Kiitos tsempeistä! On tosiaan onni, että isovanhemmat tulevat aamuisin meille, eikä vielä tarvitse herätellä ja viedä poikia mihinkään kotoa. Ihanaa, että isovanhemmat auttavat.

Marja-Kiitos kuvakehuista ja kannustuksesta! Tämä pehmeä lasku helpottaa kyllä kovasti. Tosi kiva, että saat tehdä lyhyempää päivää nyt tyttöjen koulutien alkaessa. :) En ole vielä päättänyt paljastanko ammattiani täällä, mutta Lempi-tädin ammatti paljastuu pian. :)

Heidi-Kiitos tsempeistä!

Vekarus-Kiitos kehuista ja tsempeistä! Pojat ovat vihdoin antaneet kuvatakin. :)

Heidi-Kiitos kannustuksesta! Näin on. Mietin kuinka kirjoitan toivotukseni, koska lasten kanssa kotona olo ei tosiaan ole laakereilla lepäämistä. :) Mutta ammatissani on se ikävä puoli, että sieläkään ei saa lounastaa rauhassa. Toivon itsekin, että jaksan jatkossakin blogata. Aiheita on mielessä jonoksi asti, aikaa vain puuttuu nytkin. Mukava kuulla, että teidänkin lapset saavat olla äitinsä hoidossa. Nauti viimeisistä hoitovapaa kuukausista!
Sanna-Pauliina sanoi…
Niinhän se on että aika aikaa kutakin ja kaikki on sitä oikeaa elämää :) Ajatus joka minun on pitänyt opettelemalla opetella..etten aina vaan odota tulevaa, vaan elän enemmän hetkessä.

Varmasti nautit kotona olosta ja nyt tulevista uusista tuulista :)

Mukavaa viikonlopun alkua!
Satu sanoi…
Tsemppiä uuteen elämänvaiheeseen! Uskon että lapset tottuvat pian asiaan, meillä äideillä varmaan on paljon vaikeampaa... Myös minulla kotiäitiys loppuu pian, sillä työt alkavat 1. elokuuta kahden kotona vietetyn vuoden jälkeen. Jo nyt sydämeen sattuu kun ajattelen juniorin hoitorumbaa ja koululaisen pitkiä iltapäiviä kotona. Onneksi meilläkin on molemmat isovanhemmat lähellä koululaisen seurana.
Miia sanoi…
Hei Tuire,

Minunkin sydän värähti postauksestasi joten pakko kommetoida....muistan kyllä tuon elämänvaiheen ja meidän kipuilut vielä niin hyvin kun vasta viime syksynä aloitin työt. Ajattele, Abel oli silloin vasta 10kk, kyllä olin hullu kun nyt miettii!! :D Mutta minä olisin varmaan tullut hulluksi jos olisin jatkanut kotona yhtään pidempään ;)
Kyllä muutokseen on nyt alkutaistelujen jälkeen sopeuduttu ja muutos on todellakin ollut tervetullutta! Voimia sinulle ja pojille....kyllä se siitä lähtee sujumaan hyvin <3

-Miia

p.s. olen käynyt läpi pienoisen blogikriisin ja aloittanut uudessa osoitteessa: http://www.niittylanlapset.blogspot.com/
Tervetuloa taas! :D
Tuire sanoi…
Sanna-Pauliina-Kiitos! Olen samaa mieltä; joka elämän vaiheesta kannattaa iloista, ne päivät eivät tule takaisin. Minäkin sorrun sitku ajatteluun. :)

Satu-Kiitos tsempeistä! Lapset varmasti tottuvat nopeasti päiväkotielämään. Ihanaa, että teillä on vielä paljon leppoisia päiviä jäljellä. Tosi hienoa, että teidän isovanhemmat läsnä lapsenlapsilleen.

Miia-Kiitos kannustuksesta! Meillä on ollut hyvä tuuri, kun tällä alueella on niin paljon kotiäitejä ja meillä on kivaa yhdessä. Siksi olen viihtynyt ja lapsilla on ollut hauskaa. Hyvä kuulla, että teidän arki on taas mukavaa. Saapa nähdä millainen sopeutumisjakso meille tulee.

Onnea uudelle blogille! Tulen kylään sinne!
Kammari sanoi…
Ihania kuvia ja kauniita ajatuksia...
Vimmatusti Voimia uuteen elämän vaiheeseen...varmasti teidän pikku viikarit sopeutuu tarhailuun ihan tuota pikaa, kunhan mummulasta sinne vaihtavat :)

Veikkaus: kätilö tai konsultti?
Tuire sanoi…
Kiitos tsempeistä ja veikkauksesta Kammari! Kyllä he varmaan pian sopeutuvat tarhaankin. Iltaisin haluavat olla lähelläni enemmän kuin ennen. :)
Penni ja Lilli sanoi…
Ihania kuvia taasen. Tsemppiä tulevaan syksyyn...lapset ovat yleensä hyvinkin joustavaa laatua ja tottuvat uusiin kuvioihin pian.
Tuire sanoi…
Kiitos Minna! Tämä äiti on ollut tänään ihan naatti, mutta toivottavasti totumme uusiin kuvioihin pian. :)