Salusiinit

Keittiön ikkunat saivat salusiinit. Vanhat verhonipsut ovat löytö Hietsun kirpputorilta. Ostin ne jo silloin kun asuin kaupungissa eli hyvin kauan sitten. Olipa kivaa nipistää pitkään säilytetyt aarteet näkösälle ja käyttöön.
Pikkuisella on rytmit vähän sekaisin ja väsyttää. En millään olisi jaksanut alkaa ompelemaan salusiineja. Keksinkin sitten kaivaa kaapista vanhat keittiöpyyhkeet. Ne ovat kaunista damastia ja melko käyttämättömät.

Valmista!

P.S. Minun piti laittaa vielä monta muutakin kuvaa, mutta tuli ilmoitus, että tallennustila on loppu. ÖÖ mitä tässä kohtaa kuuluu tehdä?

Kommentit

Vekarus sanoi…
Vaihtoehtoja on monia: maksaa pyydetty summa, tuhota vanhoja kuvia, luoda toinen kirjoittaja blogille (uuden blogin luominen ei auta). Jatkossa kannattaa pienentää kuvia ennen kuin lataa ne bloggeriin.

Ihania nipsuja!

Iloista viikkoa!
Tuire sanoi…
Vekarus-Kiitos kovasti vinkeistä! Miten kuvia tuhotaan? Riittääkö, että ne poistaa blogista? Iloiset loppuviikot!
nanna sanoi…
Kuvia poistetaan näin:

mene googlen etusivulle
oikealta klikkaa "asetukset" ja "googletilin asetukset"
Sieltä "Picasa verkkoalbumit"
Sitten valkkaat ylhäältä "omat valokuvat"

Sieltä löytyy blogin nimellä albumi ja sitä kautta pääset poistelemaan kuvia
Anis sanoi…
Kiva että vanhat aarteet löysivät paikkansa. Tuli oikein kepeän näköiset. Kivaa loppuviikkoa!
Jemmailu kannattaa aina! Tai ainakin useimmiten. ;)
Minulla on ollut mielessä hieman samankaltainen ajatus keittiön verhojen suhteen. Nyt tuli inspis pistää itsekin töpinäksi!

Sari
Nyt vain uutta tilaa ostamaan! :)

Ihanat nipsut, mieletön löytö!

Voimia sinne, tämä valoisuus tekee kyllä rytmit uusiksi :)
Lovviisa sanoi…
Voi miten nättiä ja ilosta...Ja sitä kuulasta ja kepeää. Jäänkin asukiksi, terveisin kammarin Lovviisa:)
Villa Kajava sanoi…
Onpa söötit, hienot nipistimet ja kekseliäs idea tehdä pyyhkeistä verhot :). Mä olen käyttänyt pöytäliinaa sivuverhona ;).

Kyllä, tämä kellojen siirto on kerrassaan rasittavaa. En tykkää yhtään! Kyllä sitä valoa tulee muutoinkin koko ajan lisää, ilman että tarttee kelloja siirrellä, mrrhh.

Kivaa kohta alkavaa torstaita Tuirelle :)!

t.Minna
Tuire sanoi…
nanna-Kiitos kovasti avusta! Pitäisi tutustua tuohon picasaan muutenkin. :)

Anis-Kiitos! Kepeät verhot. Kepeää loppuviikkoa! :)

Sari-Kiitos! Jemmailu kannattaa välillä, tosin minussa on vähän liikaa hamsterin vikaa. :) Hyviä salusiinihetkiä sinulle!

Emilia-Kiitos! Täytyy harkita tilan ostoa. Eikö olekin ihan huippulöytöjä. :) Pienempi on heti pystyssä kun aamu sarastaa ja sitten hän sammuu soffalle iltapäivällä. Toivotaan, että uusi rytmi löytyy.

Lovviisa-Tervetuloa kuulaaseen ja kepeään! :)

Minna-Kiitos! En ole oikein raaskinut vanhoja damasteja pyyhkeinä käyttää ja tuntuu kivalle ihailla niitä näin. Joo kellojen siirto on ihan turha riesa. Kivaa torstaita sinne myös!
TiaNina sanoi…
Jäinpä miettimään, missä on äitini vanhat tuollaiset isot nipsuttimet, muistan ne lapsuuden kodista. Harmi, jos olen ne hävittänyt aikojen kuluessa. Meillä on keittiön ikkunassa äidin ja isoäidin koristeaplikoimat (liekö oikea sana) keittiöpyyhkeet, joita ennen pidettiin tangossa keittiössä. Eri vuosikymmeniltä, itse lisäsin vielä pitsiä ja verhoja ei voi vaihtaa kuin jouluksi, ovat mielestäni niin kauniit.
Saila sanoi…
Ai vitsi, ihanat nipsut! Oletkin ollut kaukaa viisas kun olet ne hankkinut, ja muistan sun hankkineen jonkun ihanan kankaankin - se taisi olla se mehiläiskangas lapsen sängyn verhoksi? Jäi mieleen, kun oli niin ihana. Loistohankintoja, mitä ei jälkeen päin kadu - päin vastoin: katuisi jos EI olisi ostanut silloin kun sitä ihanaa näki! Jälkeenpäin on turha haikailla.
Voi, tila loppu, tuota olen kuullut monessa blogissa. Mä olen alusta asti pienentänyt kuvat sen kokoisiksi kuin mitä ne sivulla näkyy, niin tilaa on vielä vaikka hurumycket. Höh. Älä nyt ainakaan häivy täältä blogilandiasta!
Olen miettinyt, että jos ja kun tila loppuu, niin lunastaisin sitä lisää - se on kuulemma noin 5 dollaria/vuosi, eli ei paljon pantteriakaan.
maiju sanoi…
Tänne on kiva tulla lukijaksi, kauniit sivut :)
Tuire sanoi…
TiaNina-Onnea äitisi nipsujen etsintään! Nämä ovat tosi pienet. Oi verhosi kuullostavat kauniilta ja aina kivempi jos ne ovat suvussa kulkeneet!

Saila-Kiitos! Niin se mehiläiskangas aikoinaan Pariisista oli myös hyvä ostos, vaikka kestikin kauan ennen kuin se tuli käyttöön.

Mulle tämä tilan loppuminen tuli täytenä yllätyksenä. Täytyy alkaa pienentää kuvia. Eihän 5 dollaria ole paljon, mutta kaipa sen saa joskus irtisanottua, ettei se livahda tililtä vielä vanhainkodissakin, he he.

maiju-Kiitos ja tervetuloa tänne!
Anu sanoi…
MOIKKA
Todella kauniit, niin nipsut kuin verho.
Voimia arkeen, väsyn kierre on joskus niin uuvuttava mutta onneksi sillä kierteellä on taipumus myös välillä keskeytyä ja yöunien parantua.
Mukavaa päivää,
Anu
Tuire sanoi…
Anu-Kiitos! Oi voi, jos en olisi ottanut pieneltä tuttia pois vuoden alussa niin veikkaan, että nukkuisimme makeasti. Mutta täytyy hänen hampaitakin ajatella. Ehkäpä poika löytää taas pian paremmin unta. Kivaa päivää teille myös!
Satu sanoi…
Jemmailu kannattaa, enemmin tai myöhemmin kaikille hankinnoille löytyy käyttöä :) Todella kauniit salusiinit olet rakentanut keittiöön!
Vaakku sanoi…
Uusi lukija ilmoittautuu - ihania kuvia ja tunnelmia kerrassaan =)
Tuire sanoi…
Satu-Kiitos! Jemmailu on joskus hyvästä! :)

Vaakku-Kiitos ja tervetuloa mukaan!