Ei riitä, että elää!
Auringon paistetta, vapautta ja pieni kukkanen tarvitaan myös!
H.C.Andersen

tiistai 30. marraskuuta 2010

Talo mallia 2010

Oli oikeasti kiva tulla kotiinkin kesämaasta. Älkää naurako, mutta oikeasti olin aivan ihastuksissani kuinka kaunista täällä olikaan. Miten viikossa voi unohtaa, mutta toisaalta näin lumiset maisemat uudessa kodissa ihan ekaa kertaa. Oli ihan pakko kurkata joka ikkunasta. :)
Oli hauska huomata, että koti tuoksuu vielä uudelle.

Rakennusmääräykset tiukentuivat viime vuoden vaihteessa. Uusissa taloissa on nyt tälläiset ikkunat, joihin ei tarvitse kuurankukkia spreijailla. Kesäaamuisin ikkunoiden ulkopinnat ovat höyrystyneet ja talvisin on kuurankukkia. Se johtuu kuulemma siitä, että nelinkertaiset ikkunat, joissa on kaasua välissä, ovat niin tiiviitä, etteivät tasaa lämpöä lainkaan.
Töpselitkin ovat sen verran turvallisia, että niiden käyttö on vaatii tarkkuutta ja voimaa ja kärsivällisyyttä. Erään kerran poikaani nukuttaessa poika vaati yövalon päälle, eiku pois, eiku päälle...Ja niin hajosi yövalon töpseli kun yritin runnoa sitä seinään. Liekö pettänyt äidin kärsivällisyys vai tarkkuus?

lauantai 27. marraskuuta 2010

Kesämaan kävijät

Playa Amadores
Palasimme eilen talviseen kotimaahan Kanarian lämmöstä. Amadoreksen rannalle on tuotu uimaan houkutteleva valkea hiekka Karibialta.  
Kanarialla oli nyt ihanan lämmintä, jopa Atlantti oli niin lämmin, että siellä saattoi uida ja uida. Pojat tietysti polskivat tuntikausia.
Suojakerroin 50 riitti, eivätkö pojat palaneet. Välillä oli pilviä, mutta se ei haitannut, koska niin lämmintä. IdaT:een uimahousuissa ja Arenan kellukepuvussa oli myös aurinkosuojat. Uimahousut täältä Anselmiinan nettipuodista.
Rantaa kiertää ravintoloiden ja myymälöiden kaari. Ravintoloissa on kauniit maisemat ja istumaan kyllästyneet pikkuiset voivat leikkiä hiekalla vieressä.
Kurkkasimme kaloja veneessä, jossa istuimme veden alla. Kaloja syötettiin leivällä ja niitä tuli satoja. Kävimme moikkaamassa tuttuja pohjoisessa Arukasissa. Muuten olimme vain rannalla ja välillä uima-altaassa.
Emme edes ostaneet mitään. Vain unohtuneet aurinkolakit pojille ja kauniita karamellejä. Löysin myös kovia karkkeja pipareita varten, niitä kun ei tunnu Suomesta löytyvän.
Huoneistomme oli tilava ja maisemat hienot.
Hotellimme oli vuorenrinteellä ja arvasin sen hankalaksi kulkea. Kävelimme jyrkkää rinnettä edes ja takas serpentiinitietä pitkin päästäksemme rantaan.
Tie oli niin jyrkkä, että piti kävellä peppu pitkällä, jottei jalat ottaisi rattaiden renkaisiin. :) Ylöskin puskimme kerran, mutta muuten taksilla, joka maksoi vain 2,5€.
Matka oli oikein onnistunut rantariemuloma. 
Jo siellä ollessa, en voinut olla haaveilematta seuraavasta lomasta. Olemme aiemmin käyneet joulu- ja tammikuussa, mutta nyt oli selvästi lämpimämpi. Vuori oli hankala, mutta kohde on aurinkovarmin. Jos saisi hotellin alhaalta Amadoreksesta.
Toisaalta kun nuorempi täyttää kolme, haluaisin kokeilla hotellia, jossa olisi pojille kerhotoimintaa. Pakko varmaan hakea esitteet, vaikkei tässä varmaankaan ainakaan vuoteen etelään mennä. :)

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Risukuusi ja muuta trendikästä

Meille tuli risukuusi verannalle. Aikas ihana! 
Eikä tarvitse kastella. Monta joulua olen kastellut kuusta tuohon kirppikseltä löytyneeseen kauniiseen jalkaan ja se on melko hankalaa.
Menin ihan vain katselemaan löytyisikö metsästä risukaunottaria ja yllätyksekseni niitä oli. Sain luvan napata sellaisen. Ehkä muutaman hopeisen koristeen voisi ripustaa kuuseen.
Ruusu jaksaa ilahduttaa.
Kaapelikela tuli myös. Nyt on vähän rosoa ja industriaalia pastellien ja tyllien seassa. Ainoa lampaantaljani on kateissa, se olisi sopinut niin hyvin tuolille lämmikkeeksi.
Roso taitaa olla kovin muodikasta nyt; iltapuku päälle, kumisaappaat jalkaan ja tolix-tuolille illallistamaan täytettyjen eläinten katseen alle. 
Olen huomaavinani metsästysmajamaisuuden tulevan seuraavaksi. Taljoja on paljon lehdissä, suden- ja porontaljaa lampaan lisäksi. Taljoista tulee lämmin ja kiva tunnelma. Täytetyt eläimet ja sarvet ei ihan vielä tunnu omalta, vaikka Stockalla katselin valkoista pöllöjoulukoristetta. Porontaljoja huomasin myytävän Helsingin Ratakatua Yrjönkadun kulmalla kulkiessani. Hinta oli 99€, se jäi vähän mietityttämään.
Lehden kuvat Jean d´Ark Living 7/2010

Niin saapui joulua meillekin. Mummin vanha glögipannu tuli myös ja nyt neljä vee on tutkinut kaikki sen ominaisuudet ja odottelee glögivieraita. Hän myös tykkää glögistä.

perjantai 12. marraskuuta 2010

Domestiikki paikoillaan

Rokokoosohvaprojekti jatkuu. Käärin hevosen jouhet kiepille meriheinän päältä. Ne olivat oikein siistissä kunnossa.
Meriheinän alla oleva säkkikangas oli repeytynyt jousien puristuksessa. Niinpä meriheinää varisi lattialle aina kun sohvalle joku istuutui.

Selkänojiin oli joskus laitettu vaahtomuovia, varmaankin luonnokumia. Tätä purkaessa ajattelin, että kyllä meriheinä puoltaa paikkaansa. Päätin silti laittaa vaahtomuovia.
Neljävee asettelee selkänojakehikot paikoilleen. Hän epäili taitojani kunnostaa sohva ja hyppi riemusta kun toin vaahtomuovit kotiin. Ihan liikuttavaa kuinka sohva on hänelle niin tärkeä.
Pingotimme vaahtomuovit tiukasti kehikoihin ja niittasimme domestiikin eli aluskankaan kiinni. Selkänojia pullistettiin vielä vanulla.

Onneksi sain apua, yksin en olisi onnistunut. Taiteilimme neljällä kädellä ja neljällä polvella. Olen oikein iloinen lopputuloksesta. Seuraaviin selkänojiin ei jäänyt alakuvassa näkyviä muhkuroitakaan.
Kiitos Äiti!
Kiitos Mia!
Kiitos nanna kirjalainasta!
Päällyskankaalla verhoilu onkin varmasti ihan pikkujuttu tämän jälkeen. Aina oppii kun vain ryhtyy toimeen. :)

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Uusi kamera

Uudella kameralla Canon G12 on ilo kuvata, suuri kenno ja valovoimaa. Mietin pitkään tämän ja järkkärin välillä, enkä ole vieläkään varma oliko valinta oikea. 

Syklaamit kävivät kylvyssä. Ne ovat pysyneet kukkeina kauan.

Syklaamit automaatilla Canon G12 kameralla.

Syklaamit automaatilla Canon vanhalla ja loppuunkuluneella Ixuksella samana ajankohtana.

Ero on ainakin selvä ja G 12 on sitä kokoa, että kulkee vielä helposti mukana. Ehkä se on juuri hyvä, juuri minulle, juuri tähän vaiheeseen. I photokin on saatu tolpilleen ja kaikki kuvat ovat tallessa, eli kaikki hyvin. :)

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Kysymyksiä ja vastauksia

Sain Hannan My Living-blogista hauskan haasteen.

1. Miksi loit blogisi?
Aloitin bloggaamisen, koska minusta on hauska hörsöttää näistä sisustusjutuista samanhenkisten ihmisten kanssa. Tulen aina kommenteista iloiseksi. :) 

Kun kerään blogiin elämäni ilot huomaan ne itsekin paremmin.

2. Minkälaisia blogeja seuraat?
Tykkään lukea blogeja, joissa kauniita kuvia ja ideoita itselle toteutettavaksi. Esimerkiksi nyt mulla olisi kova vimma mahduttaa jonnekin lautashylly kun olen nähnyt blogeissa niin kauniita sellaisia.

3.Lempimeikkimerkki?
Meikkaan Lumenella, se on luotettava kotimainen ja edullinen merkki myös tälläiselle herkkähipiäiselle. Paitsi ripsari on vuodesta toiseen Kanebon 38.

4.Lempivaatemerkki?
Vaatteista ihanimmat tekee minusta Noa noa. Lisäksi ostan KappAhlin Vintagestoriesia ja H & M muotia.

5.Välttämätön meikkituotteesi?
Ehkä huulikiilto, siitä tulee raikas ja valoisa olo. Olen pikameikkaaja, mulla on kärsimättömät lapset. :) Puistoon tai kerhoreissulle en meikkaa ellei ole herätty tosi aikaisin.

6. Lempivärisi?
Valkoinen 

7. Hajuvetesi?
Kestän tuoksuja aina vain vähemmän. Valitsen aina tuoksuttoman tuotteen oli se sitten shampoo tai kynttilä. Onneksi kukat saavat vielä tuoksua ja joulukuusi voidaan kantaa sisään.

8. Lempielokuvasi?
Tuulen viemää ja muut rakkaustarinat, joissa on pukuloistoa.

9.Missä maassa haluaisit vierailla ja miksi?
Olisi ihana päästä Uuteen Englantiin katselemaan ruskaa rapakon takana. Haluaisin katsella kauniita taloja ja huoliteltuja pihapiirejä, verantoja ja puutarhoja. 

Joskus melkein putoan täydellisten naisten juonesta kun katselen Breen hortensioita ja Lynetten keittiötä. :) Huomenna alkaa, jee! Ja mitä kaikkea sieltä voisi ostaa, vaikka funkinin.

10. Keksi viimeinen kysymys ja vastaa siihen itse?
Suklaa pelastaa aina. :)

Lähetän haasteen: